Kun kuuluisa kirjailija on tullut tarpeeksi vanhaksi, julkaisee kustantaja kaiken hänen kirjoittamansa.

Itsekritiikki ja kustannustoimittajan kritiikki ovat vain nuorempia, kokemattomampia varten; vuolaus on vanhan kirjailijan sallittu pahe.

Historiantutkimus on ennen kaikkea kriittistä ajattelua, teologia ennen kaikkea kriittisen ajattelun puutetta.

Filosofiassa kriittikki ei koskaan johda esitetyn lopulliseen hylkäämiseen. Tämä erottaa sen tieteestä.

Filosofia on kierrätystä, sen roskakori tyhjennetään aina takaisin työpöydälle.

Vain filosofi uskoo täysin vaaraksi todistetun teorian merkityksen nykypäivälle olevan juuri sen täydellisessä vääräksi todistamisessa, mikä tekee hänelle siitä taas merkityksellisen.

Filosofia on ouroboros, itseään alati syövä.

Filosofit ovat nykypäivän shamaaneja.

Absoluuttinen nollapiste on tavoite, jota fyysikko ei koskaan saavuta; kuten menneisyyden ihminen historioitsijalle kohde tarkentuu, mutta on aina ulottumattomissa.

Emme pyri ymmärtämään menneisyyttä, me pyrimme pääsemään mahdollisimman lähelle sen ymmärtämistä.

Se, että myönnämme tietomme olevan aina rajallista ja osittaista, ei tarkoita, että meidän pitäisi lopettaa sen kartuttamista.

Tavoittamattomissa olevat päämäärät ovat yhtä merkityksellisiä kuin tavoitettavissa olevat niin kauan kuin vasta etenemme kohti jälkimmäisiä. 

06.03.2015