lauantai 4. heinäkuuta 2015

Jos totuus on pakko myydä, myy se kalliisti sen kätkevälle ja halvalla sen julkistavalle.

Tietämättömyys on valehtelua pahempaa, kun tieto on helposti saatavilla.

Koskaan ei ole liian varhaista tai liian myöhäistä oppia, miten maailmaa johdetaan: Viekkaudella ja vääryydellä.

Ei politiikka korruptoi siihen osallistuvaa ihmistä sen enempää kuin vihannesten kasvatus tekee ihmisestä kasvissyöjän; ahneus se on joka ihmisen saa avaamaan salaisia pankkitilejä lahjuksille.

Tänään olisi myötähäpeää herättävien aforismien päivä, ellen olisi itse niiden kirjoittaja.

Väittää, etteivät aseet tapa vaan ihmiset, on kuin sanoa, ettei Hitlerin Mein Kampfilla ollut mitään osuutta Holokaustiin.

Mitä enemmän radio- ja televisiokanavia, sitä vähemmän asiaa ja enemmän möykkääviä keski-ikäisiä toimittajia teeskentelemässä nuoria idiootteja.

Nykypäivänä toimittajakoulutus vaikuttaa koostuvan kyvystä puhua jonninjoutavia ja kirjoittaa alkeellista suomea.

Ennen vanhaan radiotoimittajilla oli sentään yleensä edes keskenjääneet yliopisto-opinnot, nyt tausta iskelmämusiikissa.

Mitä enemmän tietoa saatavilla, sitä vähemmän tiedotusvälineet siitä välittävät lukijoilleen ja kuulijoilleen.

Porvarillinen tiedonvälitys on vähän niin kuin "kykypuolueen" kansanedustajat: Missejä, urheilijoita ja muita "julkkiksia".

Kokoomuksen johto häpeää liikaa tiede- ja kulttuuriväen edustajia riveissään markkinoidakseen itseään heillä "kykypuolueena"; toista on yksinpurjehtijoiden ja heidän entisten vaimojensa kanssa.

On kahdenlaista prostituutiota: Avointa, "rehellistä" ja "epärehellistä", missä on Hjallis Harkimon tapaisen miehen vaimo tai tyttöystävä. (Tai hänen kaltaisensa naisen aviomies tai poikaystävä.)

Raha saa ihmisen ryömimään sonnassa, oli kyseessä sitten kuvaannollinen tai kirjaimellinen uloste.

Oli ihmisen yhteiskunnallinen asema kuinka korkea tai matala tahansa, rahanteko nöyryyttää häntä ihmisenä. Vähävaraisella nöyryytys vain näkyy helpommin ulospäin, varakkaalla se tulee ilmi puheista ja teoista inhimillisyyden puutteena.

Rahanteko korruptoi ja rikkaus korruptoi täydellisesti, Actonia mukaillaksemme.

Ihmisen arvoa ei mitata pankkitileillä, niin vaikeaa kuin sen uskominen nykypäivänä onkin. Eikä julkisuuden määrä kerro, onko ihminen julkisuuden arvoinen - toinen asia, joka nykypäivänä unohdetaan.

Mitä olisi kesä ilman ampiaista, joka ei suostu menemään takaisin ulos avoimesta ikkunasta?

Kärpänen pörrää sisällä avoimen ikkunan edessä kuin kuin poliitikko, joka ei halua löytää itsestäänselvintä, mutta itselle epämiellyttävintä ratkaisua.

05.07.2015

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti