Oikeamielinen väkivalta puhdistaa yksilöt ja kansat raukkamaisen orjuuden ikeestä.

Ei aseiden piippuihin laitetuilla kukilla estetä niitä laukeamasta tai pistimiä leikkaamasta vatsoja auki.

Sortoon on vastattava tulella, mielen ja toimen liekillä joka nielee sen.

Näkee aseettoman lapsen tulevan ammutuksi miehittäjäsotilaan toimesta ja vaatii tälle mitalia. Näkee aseettoman lapsen heittämän kiven putoavan maahan aseistetun miehittäjäsotilaan viereen ja julistaa kiven heittämisen olleen terrorismia. Sortajan moraali, myötäjuoksijan maailmankuva tynnyrin pohjasta raavittu.

Jos ei halua sotilaidensa kuolevan, ei pidä lähteä sotimaan vieraille maille. Ja sitten silti itketään ihmeissään, kun heitä kuolee, aivan kuin sotaan lähtö ei olisi aina tarkoittanut sotilaiden lähettämistä kuolemaan, kuoleman valitsemista elämän sijaan.

Miehittäjälle miehitys on valinta, ei koskaan miehitetylle. Ja silti usein on miehitetty se, jota vaaditaan antamaan periksi, aivan kuin valta olisi sotilassaappaan alle loukkuun jääneen käsissä, eikä sen, jolle sotilassaapas kuuluu.

Valtioiden välinen "ystävyys" saa aikaan sotarikollisten ketjuja.

Ei sortoa saada loppumaan väkivallattomalla vastarinnalla, jos ulkopuoliset eivät tue väkivallatonta vastarintaa (jota ovat vaatineet), vaan väkivaltaista sortajaa.

Ei pidä vaatia, että aseistamattomat marssivat aseistettuja vastaan, jos ei ole valmis marssimaan heidän rinnallaan.

Jollet marssi sorrettujen rinnalla heidän sortajiaan vastaan, älä sitten myöskään ryhdy sitomaan sorrettujen käsiä heidän selkänsä taakse, koska sortaja on "ystäväsi".

18.07.2015