Elämme aikana, jolloin olla ilman mielenterveydellisiä ongelmia on epänormaalia.

Useimmat painajaisemme ovat itseaiheutettuja; epäsuoraan tai suorasti. Ellemme ole kylväneet niiden siemeniä, olemme antaneet kuitenkin niiden itää.

Rohkeus ja pelkuruus ovat yhtä varmoja teitä perikatoon - mutta vain jälkimmäisestä joudumme kantamaan vastuuta (jos yhä elämme).

Ahtaan mielen omaavat eivät voi hyväksyä tai antaa anteeksi suuria tekoja.

On turha hakea lohtua siitä, että maailma jää jälkeemme kun kuolemme. Että se jäisi jälkeemme on odotus siitä, että poistumme yhdestä tilasta toiseen. Mutta kuolema on olemassaolon lakkaamista, ei edes sen poissaoloa ja ulkoinen maailmankaikkeus kuolee myötämme.

Olemme vanhempiemme virheistä se, minkä helpoiten annamme heille anteeksi.

Meidän on muutettava yhteiskunta, tai yhteiskunta muuttaa meidät.

Valtiolla on meille valmis muotti, johon se meidät asettaa - alistuminen tähän ei auta. Valtio vaihtaa muottinsa muotoa ja halki elämämme, niin valtion ohjia pitävät sanovat, meidän on "sopeuduttava" ja tultava muotin kulloiseenkin muotoon.

Jokainen valtio vaatii kansalaisiltaan ehdotonta alistumista. Useimpien ei tarvitse turvautua vankileireihin.

Ihminen on aina yhteiskunnan valtaapitävien mielestä olemassa yhteiskuntaa varten, eikä yhteiskunta yksilöä varten.

Yksilöllisyyden, individualismin, rajat tulevat nopeasti vastaan niitä julkisesti ylistävissäkin yhteiskunnissa, jos erehdyt selvästi merkittyjen ja tarkasti vartioitujen rajalinjojen  yli.

Kaikki valtiot ja yhteiskunnat odottavat epävirallisesti, että niiden jäsenet ymmärtävät, ettei niiden julkista omakuvaa pidä tai saa odottaa todesta - tai kiistää julkisesti.

Ei ole yhteiskuntaa tai valtiota, joka ei odota (ja tarvittaessa vaadi), että sen jäsenet joko rakastavat tai pelkäävät sitä.

Ei ole olemassa vapaaehtoisuuteen perustuvaa valtiota.

Valtio on aina kokoelma myyttejä, joita ei saa julkisesti kyseenalaistaa.

Tottelen, olen siis syytön.

Ihminen pitää itseään mittatikkuna, jolla hän mittaa toiset ihmiset.

05.11.2017