Hannu Rautkallio on suomalaiselle poliittiselle historiantutkimukselle samaa mitä Jack Higgins tai Barbara Cartland kaunokirjallisuudelle. Eikä kukaan odota hänen uudelta kirjaltaan enempää kuin Jack Higginsin uusimmalta mitä tulee lähihistoriamme tapahtumien valaisuun.

Älkäämme olko turhan ankaria Hannu Rautkalliota kohtaan - Suomessa ei ole niin montaa fantasiakirjailijaa, jotta voisimme karsastaa hänen tarjontaansa.

Ankarimmat kamppailunsa historioitsija ei käy lähteiden tai kollegoiden esittämän kritiikin, vaan omien taipumustensa kanssa. Ne on pidettävä kurissa armotta, tai hän eksyy peilitaloon.

Historiankirjoitus ei ole tapahtumien luomista kuten tietyt kriittiset äänet muilta tieteenaloilta väittävät, vaan pikemminkin pyrkimystä kartoittaa tiettyä alue - menneisyys - mahdollisimman tarkasti. Joiltakin osilta meillä on sadan metrin, joiltakin kymmenen ja toisilta metrin tarkkuus.

Vähäinenkin tieto on tietoa.

Tietämättömyys on aina tiedon puutetta, täyttämistään odottava tila. joka normaalisti on auki ulkopuolelle. Mutta toisinaan ovet on lukittu sisältä käsin.

30.07.2016

Poliitikko on kone, johon laitetaan rahaa ja joka tuottaa sitä vastaan rahan laittajan haluamaa lainsäädäntöä.

Laki on tuote, jota poliitikko myy rahaa vastaan.

Harva poliitikko ei ole prostituoitu.

Aikanamme jolloin ahneus on hyve, poliitikko ei edes teeskentele häpeävänsä korruptiosyytteitä.

Poliitikon mukaan hän edustaa demokratiaa poliittisen kupan kantajanakin.

Poliitikon mukaan kun kansa on eri mieltä hänen kanssaan, on hän demokratian mukaan kansan valitsemana ehdokkaana oikeassa - vaikka hän olisikin jo rahalla käyvä lainsäädäntökone eliitille.

02.07.2016