Elämä on katumista varten.

Anna itsellesi anteeksi, jos voit korvata kaiken, minkä olet tehnyt väärin.

Anteeksisaaminen ei ole oikeus, vaan armo.

Elämme unohtuaksemme.

Kuolema on peitto, jonka lopussa vedämme yllemme.

Alussa olemme mahdollisuuksien runsasoksainen pensas, josta elämä karsii esiin meidät, supistaen ja leikaten kunnes viimeinen oksa on yksin ja siitä putoaa viimeinen lehti.

01.12.2015

Historiallisesti tarkka historiallinen romaani on mahdottomuus.

Menneiden aikojen mentaliteettien (sillä ajoilla oli monia) kuvailu on mahdollista, niiden tavoittaminen tarkasti mahdotonta.

Jokainen menneisyyden kuvaus on yksinkertaistus.

29.11.2015

Palestiinalaisten elämät ovat tärkeämpiä kuin juutalaisten tunteet.

Liian usein juutalaisuus on ennen kaikkea rasismia.

Hänen oma menneisyytensä on ainoa asia, jonka ihminen todella omistaa.

Ihminen on aina sidottu paitsi omiinsa, myös toisten virheisiin.

Vain ihminen voi pelastaa ihmisen.

Ilman inhimillisyyttä, myötätuntoa ei ihminen ole todella ihminen, vaan peto.

Meidän on tunnettava myötätuntoa kaikkia kohtaan, ilman että se tekisi meistä sokeita tai estäisi meitä toimimasta sorrettujen ja vähäosaisten hyväksi.

Elämä ei ole uni. Kuolema ei ole uni. Elämä on, kuolema on sen päätös, valojen sammuttaminen eikä tyhjiin huoneisiin jää ketään, ei aaveen aavetta.

Haudassa ei ole kunniaa, eikä kunniattomuutta.

Ihmiskunnan tulevaisuuden eteen meidän on oltava valmiita uhraamaan kaikki, mutta ennen kaikkea itsemme.

29.11.2015

Aforismien tuolle puolen: Auktoriteetin luominen sotienvälisen ajan eurooppalaisessa akateemisessa maailmassa (hahmotelma)

Auktoriteetin luominen: Miten R. G. Collingwood, joka omasi vain alemman korkeakoulututkinnon latinan ja kreikan alalta, pystyi muuntautumaan ja olemaan hyväksytty, merkittävä auktoriteetti arkeologian, filosofian, historian, historianfilosofian ja taiteen historian ja filosofian alalla, kun taas hänen aikalaisensa, tohtorin tutkinnon filosofiassa omannut Egon Friedell on nähty akateemisen maailman ulkoa puolelta tulevana populaarina, kevyenä kirjoittajana?

Collingwoodin etuna oli tietenkin anglosaksisen akateemisen maailman yhäkin vallitseva kyvyttömyys pitää koulutusta merkittävänä seikkana akateemisen uran ja auktoriteetin aseman suhteen. Hänellä oli myös sisäpiirin asema - Oxfordin kasvatti, pitkäaikainen "fellow" siellä, isä onnistui esiintymään arkeologina ja avaamaan portteja pojalleen ilman mitään itse vähänkään arkeologiaan liittyvää koulutusta omaamattomana. Friedell oli ulkopuolinen, eikä erityisemmin vaikuta vaivautuneen pyrkimään tulemaan hyväksytyksi sisäpiiriläisenä.

Mutta on muutakin: Collingwood oli, olkaamme rehellisiä, härski. Hän oli periaatteessa paljolti itseoppinut amatööri, joka esiintyi asiantuntijana, auktoriteettina, ja tämä meni läpi hänen aikalaisiinsa, koska (paitsi, että moni heistä harrasti samaa) hän vaikutti auktoriteetilta. Filosofian professuuri oli tietenkin aseman kruunaava, sen jälkikäteen oikeuttava kun hän oli jo esiintynyt muunmuassa auktoriteettina roomalaisaikaisen Britannian arkeologiassa. Mies, joka käytännössä olisi voinut tehdä kontribuutioita epigrafiaan ja prosografiaan koulutuksensa perusteella, alkoikin kaivaa ja se, että hän kaivoi, tuli kaivamisen ja sen tulosten tulkitsemisen oikeutukseksi. Ouroboros.

Jos siirtäisimme Collingwoodin saksankieliseen akateemiseen maailmaan, hänen olisi ollut paljon vaikeampaa tulla hyväksytyksi muuna kuin innokkaana harrastelijana, koska tutkinnot merkitsivät jo enemmän kuin se, että oli "herrasmies" ja käyttäytyi kuin auktoriteetti. Friedell taas olisi todennäköisesti pystynyt esiintymään auktoriteettina englanninkielisessä akateemisessa maailmassa, koska hänen historianaiheinen tuotantonsa täytti siinä vallinneet akateemiset, lepsut standardit.

Vastaus, yksinkertaisuudessaan, on vallinnut kulttuuri- ja akateeminen ympäristö, joka asetti erilaiset rajat ja myös muovasi laajemmin maailman näkökulmaa näistä kirjoittajista ja heidän työstään myös niissä maissa, joissa ei jaettu heidän omien ympäristöjensä kriteerejä. Collingwoodista tuli auktoriteetti myös saksankielisissä maissa, vaikka häntä ei olisi koskaan hyväksytty siksi, jos hän olisi itse toiminut saksankielisten maiden akateemisissä piireissä omalla koulutuklsellaan, ja Friedellistä taas ei tullut auktoriteettia, vaan populaarikirjailija, jota luettiin huviksi ja yleissivistykseksi myös anglosaksisissa maissa, vaikka hän koulutukseltaan voittikin Collingwoodin.

28.11.2015

Juutalaisuus oikeuttaa sotarikokset - tai mikä muiden kuin Israelin juutalaisten tekeminä olivat sotarikoksia.

Haavoittuneiden jättäminen kuolemaan ilman hoitoa kun samaan aikaan riisut heiltä vaatteet häväistäksesi heidät - juutalaisuus oikeuttaa tämän. Israelinjuutalaisen tekemänä siinä ei ole mitään väärää, vaan se on täysin hyväksyttävää.

Lapsien kiduttaminen ja seksuaalinen pahoinpitely ovat aivan hyväksyttävä tapa Israelille "puolustaa itseään", koska juutalaisuus oikeuttaa sen.

Ja kaiken takana piilee Holokaustin muisto, jonka kestävin perintö on ajatus siitä, että juutalaisten kansanmurha saksalaisten ja heidän kätyriensä toimesta tarkoittaa sitä, että kansainvälinen laki ja inhimillinen moraali eivät enää koske juutalaisia, jotka ovat jumalan lailla kaiken tällaisen vähäpätöisen yläpuolella.

Luonnollisestikin tällaisen vaikutus juutalaisuteen Israelissa ja sen ulkopuolella on läpeensä mädättävä. Siitä, mikä ulkopuolistenkin toimesta sallitaan etnis-uskonnollisen identiteetin sallimana poikkeuksena, tulee normi, koska siitä ei ole pelkoa tulla rangaistuksi.

Holokausti jatkuu yhä palestiinalaisten osalta.

28.11.2015

Kun juutalaisten enemmistö ei kykene toimimaan inhimillisesti ja myötätuntoisesti palestiinalaisten suhteen, miksi he silti yhä kyselevät jatkuvasti muulta maailmalta, miten juutalaisten kansanmurhan voitiin antaa tapahtua? Vastaus on heidän omissa toimissaan: Välinpitämättömyys ja kykenemättömyys nähdä toisen ryhmän jäsentä ihmisenä.

Mutta jos vastaat heille näin, olet heidän mukaansa antisemiitti, koska he juutalaisina olisivat ansainneet enemmän, parempaa kohtelua maailmalta ja palestiinalaisten kohtalosta on taas vaiettava, niin kuin voittoisat natsit olisivat vaienneet juutalaisuhriensa kohtalosta.

Juutalaisten mukaan koko muu ihmiskunta on ollut heitä vastaan ja vainonnut heitä, mutta silti he paradoksaalisesti ovat pettyneitä, koska tästä katsantokannastaan huolimatta he ovat silti odottaneet tukea ja ymmärrystä. Sen sijaan, että he kokisivat, että heidän kaikki pahat aavistelunsa olivat oikeassa.

Juutalaisten (ja romanien) kansanmurhan annettiin tapahtua, aivan kuin Israelin on annettu tietoisesti rääkätä palestiinalaisia 67 vuotta. Sorto ja sorron salliminen eivät ole koskaan valinta vain sortajille, vaan myös koko maailmalle, ja keskitysleirit olivat aivan julkisia jo vuonna 1933 ja kansanmurhan ajatus ei ollut jotakin, joka olisi vain salassa päätetty vuonna 1942. Jos katsoi avoimin silmin, tiesi mitä tulisi tapahtumaan.

On unohdettu, kuinka yleinen ja hyväksytty kansanmurha oli ajatuksena "lännessä" 1900-luvun alkupuoliskolla. Kyseessä oli aivan avoin, julkinen ja laaja keskustelu eri ihmisryhmien tappamisen hyvistä ja huonoista puolista, siirtomaissa ja itse "lännessä". Siitä huolimatta tähän keskusteluun osallistuneet merkkihenkilöt ja laajempi yleisö on vapautettu moraalisesta vastuusta sen suhteen, mitä natsit tekivät, vaikka he valmistivat maaperän sille, tehden kansanmurhasta "kunniallisen" ja ajan henkisestä ilmapiiristä kansanmurhan ajatuksen kyllästämän.

28.11.2015

Juutalaisten planeetalla palestiinalaisilla ei ole ihmisoikeuksia.

Sillä länsimaiden mukaan sitä tämä on: Juutalaisten planeetta. Me kaikki muut vain elämme täällä.

Yksikään Suomen juutalainen ei ole koskaan tuominnut julkisesti Israelin toimia palestiinalaisia ja libanonilaisia vastaan. Ehkä se ei vain ole tullut heidän mieleensä, että siinä olisi jotakin tuomittavaa. Ja mitä se kertoo heistä?

Jostakin syystä al-Qaida ei ole ongelma, kun länsimaiden liittolaiset tukevat sitä. Suuresta uhkasta, kaiken kansalaisoikeuksien ja ihmisoikeuksien vähentämisen oikeuttaja ei olekaan enää mikään uhka, kun Saudi-Arabia ja Persianlahden despootit toimivat sen kanssa yhteistyössä.

Nolla ilmaiskua tai maahyökkäystä kahdeksassa kuukaudessa al-Qaidaa vastaan Jemenissä Saudien liittoutuman toimesta ei ole länsimaiden mielestä sen enempää skandaali kuin ongelmakaan, vaikka kymmenen kuukautta sitten juuri Jemenin al-Qaidalla peloteltiin ihmisiä Charlie Hebdon ja kosher-myymälän ampumisten jälkeen...

Kansainvälisen reaalipolitiikka, geopolitiikkaa edustaa ei vain moraalin täydellistä rappiota, vaan myös tekopyhyyden huippua.

Terrorismi on ongelma vain silloin, kuin sen oleminen ongelma on hyödyllistä vallanpitäjille.

Kaikki naamiot ovat pudonneet länsimaiden Lähi-Idän politiikan kasvoilta, mutta kukaan ei välitä, vaan kaikki jatkavat, kuin se, mitä julkisissa puheissa esittäisivät olisi totta ja kaikkien hyväksymää.

Hyvän valehtelijan tunnistaa siitä, että hän ei välitä, tunnistetaanko hänen puheensa valheeksi vai ei. Hänellä on esitys esitettävänään ja yleisön reaktio on vain vähäpätöinen sivuseikka.

27.11.2015

Siionistien, niin kristittyjen kuin juutalaistenkin, mielestä juutalaisuus oikeuttaa kaiken mahdollisen väkivallan muita kuin juutalaisia kohtaan.

Aivan viime aikoina kuin myös yhä enemmän kiihko-oikeistolaisiksi muuttuneet "uudet ateistit" kuten Dawkins ja Harris ovat myös, ironista kylläkin, alkaneet nähdä ja julistaa juutalaisuuden tätä kaiken oikeuttavaa aspektia - koska he sattuvat vihaamaan islaminuskoa huomattavasti enemmän kuin juutalaisuutta, ja kristinuskon vastustaminen ei heidän näkemykseensä maailman nykyisestä uskonnollis-poliittisesta tilanteesta sovia. Heidän voi sanoa harjoittavan "ateistista realismia", jossa vain sylkykuppia vastustetaan.

Teoriassa se oikeuttaakin, aivan samoin kuin kaikki muutkin vakiintuneet maailmanuskonnot. Jokin uskonoppinut on joskus lähes varmasti käyttänyt jotakin pyhien kirjoitusten kohtaa tai niiden selitystä oikeuttamaan kaiken mahdollisen väkivallan, jonka ihmismieli vain pystyy kuvittelemaan.

Uskonnot ovat oikeutuskoneita niitä hallitseville ja käyttäville uskonnollisen ja/tai poliittisen vallan haltijoille.

27.11.2015

Jostain syystä siionistiset juutalaiset odottavat koko muulta ihmiskunnalta - jota kohtaan he samanaikaisesti tuntevat lopputomatonta epäluuloa - loputonta ja ikuista sympatiaa, samaan aikaan kun he pitävät itsestäänselvänä ja itseään loukkaavana ei vain sympatiaa omia uhrejaan kohtaan, vaan myös ajatusta siitä, että heidän uhrinsa voisivat edes kärsiä.

Israelinjuutalaisten enemmistön kuva palestiinalaisista on esimerkiksi täysin natsien juutalaisvastaisesta propagandasta; nämä esitetään rottina, syöpäläisinä, syöpäsoluiina. Eikä israelinjuutalaisten enemmistö näe tässä mitään outoa, väärää tai rinnastettavaa natsien propagandaan. Miksi? Koska kyse ei ole juutalaisista.

Siionistisilla juutalaisilla on häkellyttävä kyky olla näkemättä, että toistenkin ihmisten kuin juutalaisten kärsimys ja kohtalo on merkityksellistä. Lukekaa Bernard Lewisiä Amerikkojen alkuperäiskansojen "tuhoutumisen historiallisesta välttämättömyydestä" ja ette voi olla huomaamatta, miten se heijastaa täydellisesti natsien asennetta juutalaisten kansanmurhan suhteen.

Kun jokin paha asia julistetaan "välttämättömyydeksi", ja mielellään vielä "historialliseksi välttämättömyydeksi" - minkä koetaan tekevän siitä jollakin tapaa itse historian prosessina, ei ihmisen tietoisen valinnan ja toiminnan seurausta - niin tarkoituksena on antaa ymmärtää, että se on väistämätöntä ja täten jotenkin vähemmän pahaa ja jopa hyväksyttävää.

George W. Bush väitetysti tuki Israelia, koska hän uskoi, ettei palestiinalaisten asemaa voitaisi muuttaa - näin oli Ariel Sharon hänelle sanonut. Etninen puhdistus ja rotusorto aivan kuin itsestään, erillään hänen ja Israelin toiminnasta, kohdistuivat palestiinalaisiin, ilman että sen suhteen olisi muka voitu tehdä mitään ja se oli näin ihmisten päätöksistä erillään olevaa, sorrosta tuli ihmisen vaikutuskyvyn ulottumattomissa oleva luonnonvoima.

Elleivät juutalaiset kykene tuntemaan sympatiaa palestiinalaisia kohtaan heidän sorretun asemansa vuoksi, miksi juutalaiset uskoisivat, että kukaan muu kykenisi tuntemaan juutalaisia kohtaan sympatiaa heidän menneiden kärsimystensä ja niiden nykyaikaan ulottuvien vaikutusten vuoksi?

27.11.2015

Juutalaisuudelta puuttuu uskontona perinteisessä valtamuodossaan universaali moraalinen aspekti.

Tämä ylläoleva on havainto, ei itsessään moraalinen lausunto. Se ei ole edes kiistanalainen sellainen.

Juutalaisuuden perinteinen moraali oli heimoon sidottua moraalia.

Ajatus yleisestä ihmisyydestä ja inhimillisyydestä, ja käytöksestä, joita niiden pitäisi määrittää, ei ollut olemassa näissä heimoyhteisöjen moraalirakenteissa, joiden sosiaalisena tehtävänä oli ennen kaikkea pönkittää heimon identiteettiä, olemassaolevaa sisäistä valtarakennetta ja vallitsevaa suhdetta ympäröiviin ryhmiin.

Juutalaisuudessa moraali oli perinteisesti täydellisesti sidottu henkilön suhteeseen juutalaiseen yhteisöön: Hän oli joko yhteisön sisällä oleva eli juutalainen, tai sen ulkopuolella oleva eli ei-juutalainen, ja juutalaisuuden mukaan heidän käytöksensä ja toimiensa arvostelu perustui puhtaasti siihen, oliko henkilö juutalainen vai ei.

Mitään yhteistä, universaalia moraalin asteikkoa perinteisessä juutalaisuudessa jossa juutalaiset ja ei-juutalaiset asetettaisiin ja arvosteltaisiin samalta perustalta, ei ollut.

Karkeasti ottaen: Jos meidän poikamme rikkoo tahallaan vieraaseen ryhmään kuuluvan naapurin ikkunan, siinä ei ole mitään väärää, koska hän on meidän poikamme ja siksi tärkeä ja naapuri ei ole osa meidän yhteisöämme. Jos naapurin tytär rikkoo vahingossa meidän ikkunamme, se on kostettava. Tämä on heimoyhteiskunnan moraali - ja verikoston perusta.

Juutalaisuuden sisällä oli perinteisesti, nyt katoavana, jako yhteisön sisällä vaikutusvaltaiseen mieheen ja muihin; osa jaettua patriarkaalisten yhteisöjen perinnettä, jossa osa yhteisöä voidaan nähdä eräällä tapaalla eliitin miesten omaisuutena, itse yhteisön taas eräällä tavalla kiteytyessä eliitin miehissä.

Yhteisö on tässä tapauksessa sama kuin eliitin miehet - ja tämä on ollut lähes universaali ilmiö esimoderneissä yhteisöissä. Magna Cartassa on vielä täysin kyse tästä.

Vain eliitin miesten kokemukset ovat jälkikäteen tulleet nähdyiksi kollektiivisina kokemuksina.

On mahdollista nähdä juutalaisuuden koko uskonnollinen kirjallisuus alistetun ryhmän fantasiana vallasta.

Alistetuilla ryhmillä on tapana nähdä oma merkityksensä ja asemansa ratkaisevana koko maailman tai maailmankaikkeuden historiassa, vaikkapa sitten tulevaisuuteen lykättynä, ja uskonnon ollessa ryhmää yhdistävä tekijä tämä korostuu.

Ei ole ollut olemassa uskonnollista ryhmää joka olisi sysätty sivuun siinä yhteiskunnassa, jossa se oli, ja joka olisi ollut näkemättä itseään "valittuna" ryhmänä, jolla on koko luomista muokkaava vaikutus.

Kristinuskossa tätä edustavat "kerettiläisten" ryhmien tapa hahmottaa omaa asemaansa osana salatun, "todellisen" kristinuskon historiaa; pienestä, vainotusta ryhmästä tuli näin aidon apostolisen jatkuvuuden haltija ja täten todellinen, universaali kristillinen kirkko.

Voidaan sanoa, että juutalaisuudessa on lähes kaiken sen siemenet, minkä me tapaamme myöhemmin kristinuskossa, mutta sama pätee myös juutalaisuuteen ja uskonnolliseen ympäristöön, mistä se itse nousi ja laajemmin uskonnollisten liikkeiden ketjuun.

Universaali uskonnollisuus on itsessään seurausta heimo-uskonnon rajoitteista, lähes väistämätön seuraus sen sisällä tapahtuvasta pyrkimyksestä uudistumiseen kulttuurievoluution kautta.

Jeesus ja apostolit ovat juutalaisia, mutta samaan tapaan juutalaisuuden perustaneet sukupolvet edustivat myös aiempia, vanhempia uskonnollisia liikkeitä. Ei ollut juutalaista profeettaa, jota eivät olisi edeltäneet kanaanilaiset ja mesopotamialaiset profeetat.

27.11.2015

Kokoomuslaiset ovat viruksia, elävän ja elottoman rajamailla olevia.

Kokoomuslaisia on kohdeltava viruksina Suomen vartalossa.

Kokoomuslaiset ovat virus, joka on vahingoittanut Suomen terveyttä.

Kokoomuslainen on kykenemätön tuntemaan myötätuntoa tai asettumaan itseään heikompiosaisen ihmisen asemaan.

Inhimillisyys on mahdotonta kokoomuslaiselle.

Ihmisyys on mahdotonta kokoomuslaiselle.

Kokoomuslainen pyrkii aina tuhoamaan elinympäristönsä omaksi edukseen. Hän on syöpäsolu.

Kokoomuslainen on taudinaiheuttaja, johon on olemassa lääkkeet.

26.11.2015

Siionisti on egoisti, joka odottaa kaikkien muiden olevan altruisteja.

Juutalaisuus on tyypillinen heimouskonto, joka voidaan kiteyttää näin: Heimon jäsenet ovat tärkeitä, koska he ovat heimon jäseniä, kun taas heimon ulkopuolella olevat eivät ole muuten tärkeitä, paitsi siinä suhteessa, minkäasteisen vaaran he voivat aiheuttaa heimon jäsenille.

Jos haluat ärsyttää juutalaista, pyydä häntä puhumaan kymmenen minuuttia juutalaisuuden käsityksestä tuonpuoleisuudesta; kristittyä pyydä puhumaan Pyhästä Hengestä, muslimia Mahdin hahmon eroavaisuuksista eri oppisuunnissa.

Kukaan kristitty ei ole koskaan tosissaan pitänyt Pyhää Henkeä parhaimmillaankaan muuna kuin välttämättömänä pahana, jonka kanssa on pakko tulla toimeen.

19.11.2015

Useimmilla kirjailijoilla on vain muutama aihe, joita he pyörittävät yhä uudestaan: Lähes aina keskiluokkaisuus - oman lähtökohdan ja kohdeyleisön vuoksi - ja siihen liittyvät sosiaalis-taloudelliset pyrkimykset ja niiden (epä)onnistuminen ja miespuolisilla kirjailijoilla tähän nivoutuneena "miehenä oleminen" ja naispuolisilla "naiseus (ja ura)". Yleensä kirjailijan omaan henkilöhistoriaan liittyen on myös jokin "oma aihe", joka nousee yhä uudestaan esiin - esimerkiksi vanhemman alkoholismi.

Katsokaamme Yhdysvaltain kirjallisuutta: Jos tiedät kirjailijan etnis-uskonnollisen taustan, niin yhdeksässä tapauksessa kymmenestä niin tiedät myös hänen tuotantonsa läpäisevät aiheet. Yhdysvallat on kirjallisten ghettojen maa ja salaattikulhosta ei ole kuultukaan.

Toisaalta, kritiikki heitä kohtaan, jotka pyrkivät kuvaamaan ihmisiä, jotka eivät muistuta omaa peilikuvaa, on Yhdysvalloissa usein tavannut olla ankaraa; jo yrityksessä on yhä tiettyä syntisyyttä yhdysvaltalaisten näkökulmasta - ihonväri ja uskonto aukeavat yhä railoina, ja toisinaan sen ymmärtääkin, koska nämä yhdysvaltalaisten yritykset tapaavat olla hirvittävän naiiveja ja myötähäpeää herättäviä.

Mutta eikö tuo toisaalta päde koko maahan? Ihmiskunnan jäsenenä on usein pakko hävetä sitä, että yhdysvaltalaiset luetaan osaksi ihmiskuntaa, ja toisaalta kun he pyrkivät itse olemaan "myötätuntoisia" ja "ymmärtäväisiä" (runsaan siirapin kera, joskin välillä hampaat irvessä) oikein tarkoituksella, projektiluontoisesti, niin hyvin nopeasti haluaa pyytää heitä lopettamaan, itsensä, oman itsekunnioituksensa ja kaikkien muiden edun nimissä.

19.11.2015

Vasta kerettiläiset tekevät uskonnosta uskonnon.

Jokaisen uskonnon papisto tietää, että todellinen uskonto löytyy ei pyhistä kirjoista, vaan kymmenistätuhansista selityskirjoituksista. Niissä on heidän uskontonsa, jota kansa ei osaa edes pyytää jaettavaksi.

Pappi tietää enemmän uskonnostaan kuin sen jumalat ja pyhimykset.

Jokainen uskonnollisen yhteisön johtaja päätyy aikanaan vakaumukseen, että hän itse on kaikkivaltias.

Jokaisen uskonnon tuho löytyy sen uskovista. Ensin todellinen sanoma, sitten uskonnon kulissit murentuvat heidän käsissään.

15.11.2015