Kun juutalaisten enemmistö ei kykene toimimaan inhimillisesti ja myötätuntoisesti palestiinalaisten suhteen, miksi he silti yhä kyselevät jatkuvasti muulta maailmalta, miten juutalaisten kansanmurhan voitiin antaa tapahtua? Vastaus on heidän omissa toimissaan: Välinpitämättömyys ja kykenemättömyys nähdä toisen ryhmän jäsentä ihmisenä.

Mutta jos vastaat heille näin, olet heidän mukaansa antisemiitti, koska he juutalaisina olisivat ansainneet enemmän, parempaa kohtelua maailmalta ja palestiinalaisten kohtalosta on taas vaiettava, niin kuin voittoisat natsit olisivat vaienneet juutalaisuhriensa kohtalosta.

Juutalaisten mukaan koko muu ihmiskunta on ollut heitä vastaan ja vainonnut heitä, mutta silti he paradoksaalisesti ovat pettyneitä, koska tästä katsantokannastaan huolimatta he ovat silti odottaneet tukea ja ymmärrystä. Sen sijaan, että he kokisivat, että heidän kaikki pahat aavistelunsa olivat oikeassa.

Juutalaisten (ja romanien) kansanmurhan annettiin tapahtua, aivan kuin Israelin on annettu tietoisesti rääkätä palestiinalaisia 67 vuotta. Sorto ja sorron salliminen eivät ole koskaan valinta vain sortajille, vaan myös koko maailmalle, ja keskitysleirit olivat aivan julkisia jo vuonna 1933 ja kansanmurhan ajatus ei ollut jotakin, joka olisi vain salassa päätetty vuonna 1942. Jos katsoi avoimin silmin, tiesi mitä tulisi tapahtumaan.

On unohdettu, kuinka yleinen ja hyväksytty kansanmurha oli ajatuksena "lännessä" 1900-luvun alkupuoliskolla. Kyseessä oli aivan avoin, julkinen ja laaja keskustelu eri ihmisryhmien tappamisen hyvistä ja huonoista puolista, siirtomaissa ja itse "lännessä". Siitä huolimatta tähän keskusteluun osallistuneet merkkihenkilöt ja laajempi yleisö on vapautettu moraalisesta vastuusta sen suhteen, mitä natsit tekivät, vaikka he valmistivat maaperän sille, tehden kansanmurhasta "kunniallisen" ja ajan henkisestä ilmapiiristä kansanmurhan ajatuksen kyllästämän.

28.11.2015