Kovien arvojen kannattaja Hjallis Harkimo ei kykene ymmärtämään, miksi hänen poikansa pitää olla kovien arvojen uhri. Kaiken pahanhan piti tapahtua toisten lapsille.
Kansankiusaajan lapsi koulukiusattuna, eikä isä näe että pojan kiusaajat edustavat niitä "yhteiskunnallisia arvoja", joita hän edistää. Valittaa julkisesti, kuin ei olisi halunnut samaa koko yhteiskunnalle, mitä kiusaajat hänen pojalleen tekivät.
Ylemmyydentuntoiset vihaavat alemmuudentuntoisten halua saada arvostusta.
Itseään arvostavat eivät hyväksy toisten pyrkimystä hakea arvostusta itselleen.
Sosiaalinen kiipijä kehuu eniten niitä, jotka häntä eniten salaa halveksivat - koska hän pitää peiliä heidän edessään. Kukaan heistä ei halua tulla muistutetuksi siitä, mitä itse tai isä tai isoisä teki myös aikanaan.
Vain täydellisestä tuntemattomuudesta tulevalle annetaan hänen menneisyytensä anteeksi hänen noustessaan yhteiskunnan portaita ylöspäin.
On vaikeampaa menettää kuin saavuttaa yhteiskunnan "ylempien luokkien" arvostus. Alaspäin menevä on aina aloittanut läheltä heitä, ylöspäin tulevaa ei haluta päästää lähelle niin kauan kuin lähtökohta on nähtävissä.
"Ylemmät" yhteiskuntaluokat suhtautuvat sallivasti yhteiskunnalliseen nousuun niin kauan kuin ylösnousevat eivät saavuta heitä itseään.
Harva hyväksyy meritokratian kun kyse on alaspäin menosta. Saavutetuista asemista ei tingitä sukupolven vaihtuessa - aina korkeakouluun mennyt suku menee aina korkeakouluun ja "saa" sen mukaisen työpaikan.
Mitä harvemmin yhteiskunnan eliitti täydentää rivejään "alempaa", sitä innokkaammin sen riveihin nostetut kannattavat sitä.
02.01.2017
