Mikä teki ujosta perheenäidistä joukkomurhaajan? kysytään Yhdysvalloissa San Bernardinon joukkomurhan jälkeen, aivan kuin olisi unohdettu, kuinka miljoonista tuli joukkomurhaajia aatteiden ja uskontojen innoittamina viime vuosisadalla. Aivan kuin olisi unohdettu lukemattomia kertoja esitetty kysymys: "Mikä teki normaalista perheenisästä osallisen kansanmurhaan?" Miksi tämä vuosisata ei toistaisi samaa, miksi aatteet ja uskonto eivät ajaisi ujoja perheenäitejä joukkomurhaajiksi?

Miksi ujo perheenäiti ei olisi yhtä altis tappamaan ja kuolemaan aatteensa puolesta, kuin vaikkapa suomalainen maatilan poika viime vuosisadan sodissamme?

Miksi naisen radikalisoitumista, liittymistä ääriliikkeisiin, pidetään yhä oudompana asiana kuin miehen? Ase tottelee naisen kättä siinä missä miehenkin, ja naiset kohtaavat samat ideologiset houkuttimet kuin miehetkin.

Nainen on ihminen siinä missä mieskin, heikkouksineen ja vahvuuksineen. Outoa, että tätä joutuu vielä julistamaan vuonna 2015.

Ehkä 21. vuosisata on ensimmäinen vuosisata, jossa naiset tulevat näyttelemään pääroolia kansanmurhissa ja etnisissä puhdistuksissa?

Ihminen on aina ensisijaisesti ihminen, ja hänet määrittävät teot, eivät sukupuolielimet.

06.12.2015